Suomalainen saunakulttuuri

päivis: Suomi on saunojen maa, vaikka ihan kaikki eivät saunojia olekaan. Niin paljon meillä kuitenkin saunomista harrastetaan, että nyt suomalainen sauna halutaan lisätä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Meillä saunomisen aineetonta kulttuuriperintöä vaalii myös Niilo-koira.

Aineettomia kulttuuriperintöjä Suomessa ovat esimerkiksi kieli, tavat, perinteet ja kädentaidot. Saunominenkin. Saunassa me suomalaiset käymme Hämeen Sanomissa äskettäin julkaistun artikkelin mukaan noin 200 miljoonaa kertaa vuodessa.

Ihan samoilla sanoilla aineetonta kulttuuriperintöä ei kuvaile Kariina Siivonen Turun yliopistosta. Hänen mukaansa sillä tarkoitetaan tekemistä, taitamista, ajattelemista ja ymmärtämistä. Siivosen mukaan sen merkitys tulee myös vahvistumaan maailmalla. Uskotaan.

Tieteen termipankin mukaan taas aineettoman kulttuuriperinnön synonyymi on henkinen perintö. Taidetaan olla jo melko kaukana saunasta?

Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalla on Wikipedian mukaan ollut vuonna 2016 vajaat 350 asiaa. Tuota listaa en netistä onnistunut kuitenkaan löytämään. Enkä tietoa, joko listalla kenties on joitakin esimerkkejä suomalaisesta aineettomasta kulttuuriperinnöstä.

Suomi on kai aina halunnut profiloitua saunan kotimaaksi. Niin kuin Joulupukinkin. Joulupukin nyt vielä ymmärrän, mutta ei sauna minusta ole mitenkään suomalaisten yksinoikeus, vaikka meillä onkin vahva käsitys siitä, että muinoin kaikki suomalaiset syntyivätkin saunassa.

En oikein usko, että suomalaisilla on mitään oikeutta omia sauna omaksi keksinnökseen. Tai että vain suomalainen sauna olisi ainut ja oikea. Tosin nimenä sauna on levinnyt laajalti ympäri maailman. Mutta onko se kuitenkaan alkujaan suomalainen sana? Olen nähnyt sen verran intohimoisia venäläisiä ja monen muunkin maalaisia kylpijöitä, että pakko on uskoa sanankin olevan alunperin kotoisin jostain muualta kuin Suomesta. Mutta sehän ei poista tietenkään sitä tosiasiaa, että sauna on mitä ilmeisemmin suomalaisia kovastikin koskettava asia.

Oikeasti saunominen ei ole vain aineetonta kulttuuriperintöä. Yhtä hyvin voi sanoa ja väittää, että ylipäätään saunaan liittyy monenlaista kulttuuriperintöä. Löylykauhoista lähtien. Juuri eilen satuin käymään Kansallismuseossa, jossa jonkinlaisen Suomi 100 -näyttelyn yhtenä esittelyn aiheena olivat koululaisten käsitöinä tekemät löylykauhat. Samanlaisia kauhoja taitaa löytyä - tai ainakin aikoinaan löytyi - yhdestä jos toisestakin kodista ja kesämökeiltä. Aina ei vaan tule ajatelleeksi, että varsin yksinkertainenkin asia voi olla todiste oman kansan kulttuuriperinnöstä. Tässä tapauksessa kuitenkin aineellisesta.