Sivun näyttöjä yhteensä

lauantai 22. helmikuuta 2014

Minne veisin vieraani Tuusulassa?

päivis: Jorma kirjoitti eilen, miten Tuusulassa on pantu maan tasalle useita historiallisia rakennuksia ja nyt vielä purkaminen uhkaa Prijuuttiakin. Mutta onneksi sentään vielä on monenlaista mielenkiintoista nähtävää tai koettavaa. Vaikka otsikosta voisi päätellä, että tunnen hyvinkin Tuusulaa, niin enpä tunnekaan. Mutta joitain paikkoja sentään tietäisin vieraalleni näyttää.

Jos lähtisimme autolla Tuusula-kierrokselle, ajaisin ehkä ensimmäisenä metsäntutkimuslaitoksen alueen halki Maisalantietä pitkin, jotta samalla voisin esitellä meitä hieman huvittaneet liikennevalot, jotka paikallinen Lions-klub hankki Klemetskogin koulun kupeeseen. Päämäärä sitä tietä kulkiessa olisi Maantiekylässä oleva Helsingin olympialaisten maratonin muistopaikka. Maratoonarit kävivät Helsingistä tullessaan kääntymässä Vanhan Tuusulantien varressa, jonka pieni poikkikatu sai myös nimen Maratontie historiallisen urheilutapahtuman mukaan.

Seuraavaksi varmaan tankkaisimme kulkupelimme, sillä Hyrylässä on luultavasti valtakunnan halvin polttoaine, näin melko usein ainakin. Valittavana on Riihikallion alueella kolmekin kylmäpistettä, joilla on yleensä sama hinta.

Kellokosken sairaalamuseossa voi
ihmetellä vaikka entisajan
hoitohenkilökunnan työasuja.
Kun tankki olisi täynnä, voisi karauttaa vaikka Kellokoskelle, jonka moni tietää vain Kellokosken sairaalasta ja ehkä sen muinaisesta "julkkiksesta" eli Prinsessasta, Anna Lappalaisesta. Kellokosken sairaala-alue on muutenkin näkemisen arvoinen paikka, kuten myös sen sairaalamuseo.

Keski-Suomen vuosinani olin käsityksessä, että Nuppulinna tarkoittaa monille Tuusulassa sijaitsevaa vankilaa. Tosiasiassahan Jokelan vankila on aika kaukana Nuppulinnasta aivan radan varressa ja Jokelan keskustan tuntumassa. Ehkä kävisimme vieraani kanssa vankilan myymälässä ostamassa tuliaisia.

Jokelasta takaisin Hyrylään, jossa kurvaisimme ihmettelemässä peräti kahta asuntomessualuetta. Suomen ensimmäiset asuntomessut järjestettiin Lahelanrinteellä 1970 ja seuraavat Nummenharjussa 2000.

Rantatiellä riittäisi tietysti nähtävää. Tosin Pekka Halosen Halosenniemessäkään en ole itse käynyt kuin joskus 1980-luvulla opiskeluaikoinani. Aleksis Kiven kuolinmökki sen sijaan ei kuulunut silloiseen tutustumiskohteeseen, koska opiskelin taidehistoriaa, en kirjallisuutta. Kiven veljen omistaman mökin olen käynyt katsomassa vasta muutama vuosi sitten ja äskettäin luin myös vanhan uutisen, jonka mukaan myöhemmin veli ja veljen vaimo kokivat tuossa mökissä väkivaltaisen kuoleman.

Tässä vaiheessa on varmaan jo aika mennä lounaalle. Vielä nyt luultavasti suuntaisimme Kerholle, Krapiin, Vanhalle Unkalle tai johonkin monista etnisistä paikoista. Vaan toukokuusta alkaen vaihtoehtoja ei enää olekaan. Silloin suuntaisimme ilman muuta entiselle Shellille, jonne tuossa kesän korvalla avataan Suomen kolmas Burger King. Siis kaikkien suureksi hämmästykseksi juuri Tuusulan Hyrylään. Jos joku ei ole aikaisemmin kuullutkaan puhuttavan Hyrylästä, niin Burger Kingin tulon jälkeen moinen tietämättömyys ei enää vetele.

Ei kommentteja: